Kahdeksan vuotta sitten Googlen tutkimusryhmä halusi selvittää, mistä aineksista rakentuu menestyvä tiimi. Oletuksena oli, että se muodostuu parhaista yksilöistä ja heidän taustatekijöistään: koulutuksesta, luonteenpiirteistä tai yhteistyön pituudesta. Menestyvän tiimin salaisuus olikin psykologinen turvallisuus.

Psykologisesti turvallisessa tiimissä ryhmän jäsenet tuntevat olonsa vapaiksi ja he kokevat voivansa innovoida ja jakaa tunteitaan ilman pelkoa. Tällainen tiimi on yritykselle tuottoisin.

 

Jokapäiväinen tapa – ei kertarykäisy

PALKO-hankkeen järjestämällä Psykologinen turvallisuus – pehmeitä arvoja vai taloudellinen kilpailuvaltti? -luennolla pureuduttiin siihen, millaisista elementeistä psykologisesti turvallinen työpaikka rakennetaan. Käsite on vanha, ja siitä on puhuttu jo 70-luvulta lähtien, mutta vasta Googlen tapaus nosti sen laajasti esille. Kyseessä ei ole myöskään rakettitiede, vaan pienistä arjen asioista koostuva kokonaisuus.

– Psykologinen turvallisuus on jokapäiväinen asia. Se on huomattavasti tehokkaampi tapa parantaa työhyvinvointia kuin kerran vuodessa järjestettävä tyky-päivä tai kehityskeskustelu, luennon pitänyt työpsykologi Sara Heikkinen kertoi. Helpoin ja tehokkain keino muuttaa yrityskulttuuria psykologisesti turvallisemmaksi, on aloittaa se omasta itsestä.

– Ihminen on virittäytynyt siihen, mitä muut tekevät ja hän liittyy helposti toisen käyttäytymiseen. Paras tapa vaikuttaa muihin on olla itse roolimallina, Heikkinen sanoi.

 

Arvostavaa vuorovaikutusta

Mistä psykologinen turvallisuus sitten syntyy? Aidoista kohtaamisesta ja avoimesta, arvostavasta vuorovaikutuksesta. Myös vaikeista asioista on uskallettava puhua rakentavasti.

– Yrityksessä asiat menevät välillä mönkään. Jos ei ole psykologista turvallisuutta, virheitä halutaan peitellä eikä niistä uskalleta puhua. Pahimmillaan se johtaa vuosien kierteeseen, jonka aikana asiat saavat alkuperäistä suuremmat mittakaavat, Heikkinen sanoi.

Kommunikaatiota on oltava arjessa, ei vain palavereissa tai kehityskeskusteluissa.

– Kyselyjen mukaan suuri osa keski-ikäisistä haluaa kerran vuodessa palautetta työstään, nuoret jopa kaksisataa kertaa vuodessa. Tämä vaatii jokapäiväistä keskustelua siitä, miten työt sujuvat.

Palautteen antamiseen liittyy 5:1-sääntö; jokaista kritiikkiä kohden tulisi saada viisi positiivista palautetta. Myös kiittäminen ja oikeudenmukaisuus luovat psykologista turvallisuutta.

– Jos ihmisten halutaan puhaltavan yhteen hiileen, heitä tulisi palkita myös yhteistyöstä ei vain yksilönä onnistumisesta. Keskinäisestä kilpailusta pitäisi päästä sparraamiseen, Heikkinen selitti.

Yrityksissä tulisi myös muistaa, että arvostava keskustelu ulottuu myös siihen, miten ihmisistä ylipäätään puhutaan.

–  Monissa työpaikoissa puhutaan epäkunnioittavasti mm. asiakkaista, esimiehistä ja toisista työntekijöistä. Se ei luo psykologista turvallisuutta, vaikka yhteinen vihollinen yhdistääkin. Ihminen alkaa ajatella, miten hänestä puhutaan selän takana, Heikkinen tietää.

 

 

Yhteinen missio synnyttää turvallisuutta

Psykologisesti turvallisessa työpaikassa työntekijä tietää yrityksensä tavoitteen, oman tiiminsä tarkoituksen ja oman roolinsa yrityksen kokonaistoiminnan kannalta. Hän myös ymmärtää omat vaikutusmahdollisuutensa.

Toiminnalla on oltava yhteiset pelisäännöt, joita noudatetaan oikeudenmukaisesti. – Rajat luovat turvallisuutta, niin lapsille kuin aikuisillekin, Heikkinen kertoi.

Lopulta kyse on yksinkertaisista asioista, kuuntelemisesta ja kuulluksi tulemisesta. Kaikki ihmiset nauttivat siitä, että heitä arvostetaan ja heidät huomataan ihmisinä ja osaajina.

 

Lue täältä lisää PALKO-hankkeesta.

 

Online ajanvaraus

Varaa aika yritysneuvontaan.

Online tidsreservering

Boka tid till företagsrådgivningen.

Online reservation

Book appointment for business consultation.