fbpx

Vuosi 2020 tullaan muistamaan koronaepidemiastaan pitkään. Osalle yrittäjiä tämä vuosi on ollut katastrofaalinen ja osalle taas ennen kuulumattoman menestyksellinen. On selvää, että yrityksen vuodenvaihteen tilinpäätöshaasteetkin ovat tällöin erilaiset. Lisäksi eri toimintamuotoisilla yrityksillä on omia ominaispiirteitä – myös verotuksessa.

Koronakriisistä kärsineet yritykset taistelevat esimerkiksi tappioittensa kanssa. Pohdinta keskittyykin tällöin paremminkin tulevaisuuden mahdollisuuksiin eli miten tästä eteenpäin. Esimerkiksi juuri tappioiden hyväksikäyttäminen onkin verotuksellinen kysymys.

Menestykselliset yritykset kamppailevat niin ikään epävarmuutta huokuvassa toimintaympäristössä sekä yrityksen että sen omistajan verokysymyksien parissa. Toiminimiyrittäjä ei voi suunnitella verotustaan itsensä ja oman yrityksensä välisillä toimilla. Esimerkiksi palkanmaksua itselleen ei hyväksytä verotuksessa vähennyskelpoiseksi. Olennaista on toisaalta ymmärtää, että toiminimiä ei sinänsä veroteta lainkaan, vaan toiminimen verotus kohdistuu toiminimiyrittäjään. Osakeyhtiömuotoisessa yrityksessä taas esimerkiksi palkanmaksuakin voidaan hyödyntää myös verosuunnittelussa.

Toiminimiyrittäjä

Toiminimen verosuunnittelussa olennaiset komponentit liittyvätkin yrityksen verotettavan tulon laskennan jälkeen siihen, miten se yrittäjän kädessä verotetaan, kun se jakaantuu ansio- ja/tai pääomatuloon. Tähän taas vaikuttaa olennaisesti toiminimen nettovarallisuus. Mitä enemmän varojen ja velkojen erotus (nettovarallisuus) on, sitä enemmän verotettavasta tulosta on mahdollisuus lukea pääomatuloverotettavaksi. Pääsäännön mukaan 20 % nettovarallisuudesta määrittelee pääomatuloverotuksen enimmäismäärän toiminimen verotettavasta tulosta. Halutessaan toiminimiyrittäjällä on mahdollisuus kuitenkin valita vaihtoehdoksi täydellinen ansiotuloverotus tai siten, että pääomatuloksi luetaan 10 % nettovarallisuudesta. Automaattisesti yrittäjä saa lisäksi 5 %:n suuruisen yrittäjävähennyksen.

 

Osakeyhtiö ja yrittäjä

Osakeyhtiön ja sen yrittäjän verotus eivät ole em. tavalla välittömässä yhteydessä toinen toisiinsa. Osakeyhtiössä verosuunnittelua voidaankin tehdä monin eri vaihtoehdoin. Tyypillinen yrittäjän kysymys liittyy varojen nostamisen edullisuuteen esim. nostaako palkkaa vai osinkoa ja missä suhteessa. Osinko linkittää tietyllä tavalla yhtiön ja yrittäjän verotuksen. Nimittäin yhtiön nettovarallisuus määrittää sen, miten osinko verotetaan yrittäjän kädessä. 8 % nettovarallisuudesta mahdollistaa osingon verottamisen ns. huojennetusti eli tätä osinkoa verotetaan vain 25 %:sti. Tämä osa verotetaan pääomatulona. Jos osingon määrä on siis tällöin 10.000 euroa, siitä on veronalaista pääomatuloa vain 2.500 euroa. Pääomatulon verokanta on 30 % aina 30.000 euron pääomatulojen yhteismäärään asti (ylittävältä osin 34 %). Jos osinkoa nostetaan enemmän kuin 8 % nettovarallisuudesta, se verotetaan yrittäjän kädessä 75 %:sti ansiotulona.

 

Palkkaa vai osinkoa

Palkan ja osingon erilainen käyttäytyminen johtaa jo sinällään verosuunnitteluun. Palkka on yhtiölle vähennyskelpoista, mutta osinko on voitonjakoa eikä se siten ole vähennyskelpoista. Yrittäjälle taas palkka verotetaan 100 %:sti ansiotulona, mutta osinko enintäänkin 75 %:sti ansiotulona. Verosuunnittelun lähtökohtakysymys onkin käytännössä se, paljonko yrittäjä tarvitsee rahaa omaan ja perheensä käyttöön vuoden aikana nettona. Tämä luo tavoitteen, ja tämä määrä tulisi saada mahdollisimman edullisin veroseuraamuksin. Usein edullisin vaihtoehto löytyy palkan ja osingon yhdistelmästä.

 

Tappiot, korona-avustukset ja verokysymykset

Olipa kysymys toiminimestä tai osakeyhtiöstä koronavuosi on tarjonnut lukuisia avustusmahdollisuuksia. Suurin osa näistä ovat yritysmuotoriippumattomia. Avustusten osalta on hyvä ymmärtää, että ne lisäävät myös veronalaisten tulojen määrää. Esimerkiksi osakeyhtiön saamasta 50.000 euron avustuksesta menee veroihin 20 % eli 10.000 euroa.

Jos yrityksen verotettava tulo on tappiollinen koronatukien jälkeenkin, veroja ei luonnollisestikaan tule maksettavaksi, mutta myöhemmin verotuksessa hyväksi käytettävä tappio pienenee tällöin. Toiminimiyrittäjällä on kuitenkin verosuunnittelullisesti yksi hyvä vaihtoehto. Hän voi nimittäin vaatimuksestaan vähentää yrityksensä tappion omista henkilökohtaisista pääomatuloistaan, jos sellaisia on. Tällaista mahdollisuutta ei muiden yritysmuotojen yrittäjillä ole. Muutoin syntyneet tappiot vähennetään seuraavien vuosien verotettavasta tulosta pääsääntöisesti 10 vuoden aikana. Näin nyt kärsityt tappiot voidaan hyödyntää tulevaisuudessa pienempien verojen muodossa.

 

Tilitoimistosi auttaa

Tuloksellinen verosuunnittelu edellyttää monen kokonaisuuden huomioon ottamista. Eri yritysmuodoissa mahdollisuudet ovat erilaiset ja erilaiset tilanteet johtavat täysin erilaisten vaihtoehtojen käyttämiseen. Olipa kysymys millaisesta tilanteesta tahansa, kokonaisuudesta verosuunnittelumahdollisuuksista on hyvä keskustella oman tilitoimiston kanssa.

Myös mahdollisesti kärsittävien tappioiden hallinta on verotuksellisesti tärkeää. Näissäkin asioissa voi halutessaan kääntyä oman tilitoimistonsa puoleen.

 

Lisätietoja:

Kari Alhola / Alhola Consulting Oy

050 552 3168 / kari@alhola.com

http://www.alhola.com/

http://www.linkedin.com/in/karialhola/

 

Tämän artikkelin on kirjoittanut KTM, veroasiantuntija, CEO Kari Alhola, Alhola Consulting Oy:sta.

Kari Alhola on auttanut lukuisia yrittäjiä ja yrityksiä erilaisissa verokysymyksissä yli 20 vuoden ajan – yksittäisistä vero- ja verosuunnittelukysymyksistä laajakantoisiin omistus- ja yritysjärjestelyihin. Nykyisin hänen palvelujaan käyttävät yrittäjien ja pk-yritysten ohella laajasti myös tilitoimistot sekä heidän asiantuntijat (esim. kirjanpitäjiä).

 

 

Tämä artikkeli on julkaistu osana Uudenmaan liiton kriisirahoittamaa Yritysapu-hanketta. Hankkeen tavoitteena on tarjota ennaltaehkäisevää apua yrityksille koronaepidemiatilanteesta aiheutuvien haasteiden hallintaan ja näin turvata yritysten toimintaedellytyksiä ja auttaa niitä selviytymään koronakriisistä. Hankkeen toteuttajia ovat Posintra Oy, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Keuke ja Novago Yrityskehitys Oy. Yhteistyökumppanina toimii Uudenmaan TE-toimisto.

 

Mikäli yrityksessäsi on palvelutarve ja haluat, että yritysneuvoja on yhteydessä, voit laittaa alueesi kehitysyhtiön Yritysapu sähköpostiin yhteydenottopyynnön:

Itä-Uusimaa, Posintra: yritysapu@posintra.fi

Keski-Uusimaa, Keuke: heini.kettunen@keuke.fi

Länsi-Uusimaa, Novago: annika.metsamaki@novago.fi