LUCIA

Lighting the Baltic Sea Region, Cities accelerate the deployment of sustainable and smart urban lighting

LUCIA project financiers

Tervetuloa seuraamaan LUCIA-projektiblogia!

Kaupunkikehittäminen on taitolaji. Se on demokraattisesti johdettua näkemystä ja ammattitaitoista suunnittelua. Se on yhdistelmä maankäytön ratkaisuja, arkkitehtuuria, geotekniikkaa ja investointeja. Se on kaupunkilaisten tarpeiden tunnistamista ja niihin reagoimista. Se on kaupunkielämän edellytys.

Tällä sivulla seurataan Porvoon jokirantaan sijoittuvan asemakaavan mukaisen kevyenliikenteenväylän rakentamista. Erityisesti seurannan huomio kiinnittyy väylälle tulevien valaistusratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen. Näin siksi, koska väylän valaistusinvestoinnin taustalla on älykkääseen kaupunkivalaistukseen keskittyvä LUCIA-projekti. Tutustu hankkeeseen tästä.

Viisas suunnittelija kuuntelee käyttäjiä – Osallistu ja vaikuta

Porvoon Länsirannan uuden kevyenliikenteen raitin valaistussuunnittelua tehdään asukkaiden mielipiteitä kuunnellen. Suunnittelutyöstä vastaava Ramboll Finland Oy keräsi porvoolaisten mielipiteitä Porvoon Valot -tapahtumassa helmikuussa. Nyt työ jatkuu visiotyöpajassa.

Visiotyöpaja on osa arviointityötä, jonka tarkoituksena on saada asukkaiden ääni kuuluviin Länsirannan kevyenliikenteen väylän valaistussuunnittelussa. Työpajassa herätetään porvoolaisten toiveita ja tarpeita konkreettisten esimerkkien avulla yhteisen vision pohjaksi.

Nykyaikainen valaistusteknologia mahdollistaa runsaasti erilaisia toteutustapoja. Jollei suunnittelussa kuulla käyttäjien tarpeita ja näkemyksiä, on olemassa vaara, että valaistuksesta tulee häiritsevää tai muutoin ympäristöön ja käyttötarkoitukseen sopimatonta.

Visiotyöpajassa tutustutaan Länsirannan älykkään valaistuksen kevyenliikenteen väylän konseptisuunnitelmaan. Havainnollisen esityksen tarkoituksena on antaa kuva tulevasta väylästä ja herättää näin asukkaiden mielipiteitä.

Visiotyöpaja järjestetään etäyhteydellä 16.4. klo 17.30 – 19.00. Mukaan voi ilmoittautua laittamalla sähköpostia yolanda.potrykus@porvoo.fi. Osallistumislinkki toimitetaan ilmoittautuneille. Lisätietoa ohjelmasta on tulossa lähempänä ajankohtaa. Porvoon LUCIA-työryhmä toivottaa kaikki asiasta kiinnostuneet porvoolaiset tervetulleiksi mukaan visiotyöhön!

Kuvassa Porvoon Valot -tapahtuman kävijöitä antamassa mielipiteensä kaupunkivalaistuksesta.

Julkaistu 9.3.2020, muokattu 2.4.2020.

Länsirannan teollisen historian viimeiset jäljet

Maaperän pilaantuneisuus selvitetään tutkimalla maankäytön historiaa sekä tekemällä maaperätutkimuksia. Maaperätutkimuksissa maa kaivetaan auki kaivinkoneella tai siihen tehdään kairaamalla syvempiä reikiä, joista näytteenottoon erikoistunut ympäristöasiantuntija ottaa näytteitä. Osa näytteistä analysoidaan kenttämittausvälineillä ja osa lähetetään ympäristöteknistä analysointia tekevään laboratorioon. Näytteistä tutkitaan mm. raskasmetalleja, öljyhiilivetyjä tai polyaromaattisia hiilivetyjä.

Tutkimusten tulosten perusteella arvioidaan tulevaan maankäyttöön sopiva kunnostustavoite niin, että luontoon ja ihmisiin kohdistuva terveysriski saadaan poistettua. Porvoon alueen kunnostussuunnitelmat hyväksyy ja toimenpiteitä valvoo Uudenmaan ELY-keskus.

Länsirannalla on 1900-luvulla sijainnut vanhaa Porvoon länsirannan teollisuusalue. LUCIA-hankkeen suunnittelualueella on ollut mm. laatikkotehdas, varastorakennuksia ja puutavaran säilytyskenttä. Alueen halki kulki kiskot, joilla kuljetettiin alueelle teollisuuden tarvitsemia raaka-aineita. Vanhat porvoolaiset muistavat, kuinka alue muuttui Näsin kartanon pelloista teollisuusalueeksi. Siltojakin rakennettiin.

Maan tapa oli jätteiden käsittelyn ja kemikaalien säilytyksen osalta varomatonta ja lyhytnäköistä. Porvoossa puhutaan entisestä ”Hankkijan alueesta” ja entisestä ”minigolf-alueesta”. Porvoon kaupunki on kunnostanut Länsirantaa yli 15 vuoden ajan ja jäljellä on viimeinen, hankalimmin kaivettava alue aivan joen rannassa.

Porvoolaiset ja kaupungissa vierailevat matkailijat pitävät siitä, että lähiympäristössämme näkyy paikan historia. Historiasta kannattaa tuoda nykyaikaan hyvät jutut, kuten materiaalitehokkuus, ja tehdä sitä nykyaikaisesti kehittämällä uusiomateriaaleja. Valtiohallintokin on kehittänyt lainsäädäntöä, jotta mm. rakennusjätteitä saadaan hyötykäytettyä riskittömästi.

Porvoossa on laadittu kiertotalouden tiekartta, jonka iso tavoite on kehittää ylijäämämaiden hyötykäyttöä. Suunnittelulla saadaan paljon säästöjä, niin euromääräisesti kuin myös hiilipäästöjen kannalta.

Julkaistu 2.4.2020.

Salaisuus pinnan alla

Länsirannan alueesta on tavoitteena luoda viihtyisä ja aikaa kestävä ranta-alue niin lähiasukkaiden, läpikulkijoiden kuin yrittäjienkin näkökulmasta. LUCIA-hanke on merkittävässä roolissa alueen suunnittelussa ja toteutuksessa. Se mitä LUCIA-hankkeen puitteissa valaistuksen ja valaistustekniikan osalta toteutetaan, tulee näkymään kaikille alueella liikkuville parhaimmillaan jo reilun vuoden kuluttua. Se, mitä sitä ennen alueella on tehtävä, jää kuitenkin suurimmalta osalta näkemättä.

Länsirannan alue on vanhaa merenpohjaa ja jokisuistoa. Maa on syvää ja vetelää savea niin jokiuoman kohdalla kuin koko rakentuvan Länsirannan alueella. Alueen maaperää voisi hyvin kuvailla sanalla jugurtti… Parhaimmillaan ja pahimmillaan tämä jugurtti ulottuu noin 25 m syvyyteen saakka. Kuvittelepa rakentavasi jugurtin päälle!

Aikoinaan Länsirannan alueella oli teollisuutta. Tästä johtuen meillä ei ole Länsirannalla ainoastaan jugurttia, vaan meillä on pinnaltaan pilaantunutta jugurttia. Jotta tälle osittain pilaantuneelle maa-alueelle voidaan rakentaa viihtyisää ja kestävää viheraluetta, on pohjamaa kunnostettava ja kovetettava riittävän kantavaksi. Pinnan pilaantuneet maa-ainekset voidaan vielä kaivaa ja kuljettaa pois, mutta vetelä savi jää paikalleen. Se pitää kovettaa painumattomaksi pilaristabiloinnilla.

Vetelän savimaan ainoat ongelmat eivät ole painuminen ja pilaantuneisuus, vaan lisäksi on varauduttava alueelliseen stabiliteettiin. Siihen, että koko Länsirannan rakennusmassa ei valahda jokeen, kun savivellistä koostuvalle ranta-alueelle tuodaan rakentamalla lisäpainoa. Tätä on ratkottu jo aiemmin stabiloimalla saveen rantaviivan lähelle seinämä, joka antaa koko rannalle sivuttaistukea. Tätä aiemmin toteutettua seinämää voimme paikoin LUCIA-hankkeenkin toteutuksessa hyödyntää. Seinämän ja jo rakennetun korttelirakenteen väliin jää kuitenkin alueita, joille stabilointi on suunniteltava ja toteutettava.

Stabilointi on käytännössä kovettavien ainesosien vispaamista maaperään pilarin muotoisina osuuksina. Sideainereseptien määrittely, pilarien mitoitus ja stabilointiurakoitsijaa varten laadittavien suunnitelmien laatiminen on geoteknikoiden työtä. Kaupunki tilaa geoteknikoilta suunnitelmat, kilpailuttaa stabilointiurakoitsijan, valvoo työsuorituksen ja sen jälkeen odottaa pilarien kovettumista, ennen kuin alueelle voidaan alkaa rakentaa mitään muuta. Pelkät stabilointiin liittyvät tehtävät kestävät siis reilusti yli puoli vuotta.

Stabiloinnin ajallinen ja rahallinen panostus jää katseilta piiloon. Tulevaisuuden LUCIA-käytävällä kulkijoista vain harva ajattelee, mikä salaisuus piilekään Länsirannan pinnan alla.

Julkaistu 24.3.2020.

Suunnittelusta toteutukseen – älykästä kaupunkivalaisua Porvooseen

Kaupunkikehittäminen on taitolaji. Se on demokraattisesti johdettua näkemystä ja ammattitaitoista suunnittelua. Se on yhdistelmä maankäytön ratkaisuja, arkkitehtuuria, geotekniikkaa ja investointeja. Se on kaupunkilaisten tarpeiden tunnistamista ja niihin reagoimista. Se on kaupunkielämän edellytys.

Toteutuakseen hyvin valmistellut kaupunkisuunnitelmat tarvitsevat toimeenpanon. Matka suunnittelupöydältä konkreettiseen tekemiseen on monivaiheinen – ja usein kaupunkilaisen mielestä tavattoman hidas.

Tällä sivulla seurataan Porvoon jokirantaan sijoittuvan asemakaavan mukaisen kevyenliikenteenväylän rakentamista. Erityisesti seurannan huomio kiinnittyy väylälle tulevien valaistusratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen. Näin siksi, koska väylän valaistusinvestoinnin taustalla on älykkääseen kaupunkivalaistukseen keskittyvä LUCIA-projekti. Tutustu koko hankkeeseen täältä.

Mutta ennen kuin valot raitilla syttyvät, on matkalla lukuisia toisistaan riippuvaisia vaiheita. Kevyenliikenteenväylä toteutetaan maanrakentamisen osalta haastavissa olosuhteissa. Valaistuksen paikoilleen asentaminen on lopulta vain yksi toimenpide muiden joukossa. Tällä sivulla kerrotaan lukuisista valmisteluista, joita menestyksekäs toteutus edellyttää. Tervetuloa mukaan seuraamaan, kuinka väylä rakentuu ja millainen matka suunnittelupöydältä valmiiseen lopputulokseen onkaan.

Kuvassa vasemmalta LUCIA työpöydän äärellä Elina Leppänen, Topi Haapanen, Mikko Kaunisto, Yolanda Potrykus ja Kari Hällström.

Julkaistu 5.3.2020.