Vuoden kestävässä EDUTECH-projektissa kehitetään pilottituotteita Porvooseen ja kartoitetaan asiantuntijamatkailun potentiaalia Porvoon alueella.

 

Posintran ja Porvoon kaupungin matkailun yhteisessä EDUTECH-tuotteista elinvoimaa matkailuun -hankkeessa on tavoitteena kartoittaa Porvoon alueen potentiaalia koulutus- ja asiantuntijamatkailukohteena.

– Ennen koronaa vallinneessa tilanteessa Suomeen suuntautuva koulutus- ja muu asiantuntijamatkailu oli kasvussa. Eri toimialojen asiantuntijavierailu-tuotteille oli kysyntää etenkin Kiinasta, Japanista ja Koreasta, muita markkinoita unohtamatta, Jenni Juuvinmaa Posintrasta kertoo.

Pääkaupunkiseudulla kävi pandemiaa edeltävänä aikana satoja delegaatioita vuodessa tutustumassa mm. suomalaiseen koulutusjärjestelmään, varhaiskasvatukseen, terveydenhuoltoon ja muuhun suomalaiseen korkeaan osaamiseen. Pääkaupunkiseudun lisäksi yksi Suomen johtavista koulutusmatkailukohteista on Oulu, jossa on tehty asiantuntijamatkailun ja etenkin koulutusviennin osalta systemaattista ja laajalle ulottuvaa yhteistyötä jo useita vuosia.

– Uskomme, että myös Porvoolla olisi annettavaa tälle matkailun sektorille, jossa kokonaisuuden osalta puhutaan koulutusmatkailusta (educational travel) ja teknisistä vierailuista (technical visits).  Porvoon rikas luonto ja monipuolisesti matkailijoita palveleva infrastruktuuri yhdistettynä eri alojen osaajiin sekä hienoon sijaintiin Helsingin ja lentokentän läheisyydessä puoltavat mahdollisuuksia. Se, missä pitää tehdä vielä kehittämistyötä, ovat mm. valmiit tuotteet, joita Porvoon matkailu sekä matkanjärjestäjät voivat esitellä ostajille sekä jonkinlainen yhteisesti sovittu, alustava toimintamalli. Näitä vuoden kestävä EDUTECH-projekti nyt kartoittaa ja pilotoi, Juuvinmaa kertoo.

Koronapandemian myötä projektin tavoitteisiin ja tekemiseen lisättiin myös virtuaalisuus. Tarkoitus on tutkia ja tuottaa myös virtuaalisesti koettavia ratkaisuja, jotka palvelevat asiantuntijamatkailua.

– Virtuaalisuus ei poissulje fyysistä matkailua, vaan toimii korvaavana mahdollisuutena pandemian tai muiden rajoitteiden vallitessa ja toisaalta parhaimmillaan innostaa tulemaan fyysiselle vierailulle, kun se on taas mahdollista, Juuvinmaa kertoo.

 

Teknologia on jo – tekeminen murroksessa

Virtuaalinen matkailu tarjoaa uudenlaisen, turvallisen ja myös ympäristöystävällisen tavan tutustua eri kohteisiin.

Virtuaalimatkoilla tarkoitetaan matkaa, joka ei tapahdu reaalimaailmassa, vaan jonkin alustan tai tekniikan avulla. Virtuaalimatka voidaan tehdä tietokoneen ja älypuhelimen näytöltä tai virtuaalilaseilla esimerkiksi live-videoyhteyden, 360-videoiden ja valokuvien avulla. Mahdollisuuksia on monia.

Osana EDUTECH-projektin käynnistymistä tehtiin nopea selvitys Suomessa toimivista virtuaalisia elämyksiä tarjoavista yrityksistä, erilaisista virtuaaliteknologioista sekä Suomessa tehdyistä käytännön kokeiluista. Selvityksen teki hankkeessa työharjoittelussa toiminut opiskelija Aleksi Otollinen Haaga-Helia Porvoon kampukselta.

– Selvityksen myötä vahvistui käsitys, että Suomessa kyllä riittää teknologiaosaamista, se ei ole ongelma. Suurin haaste on edelleen laadukkaan ja kiinnostavan sisällön tuottaminen, Otollinen kertoo.

Suuremmissa ja kunnianhimoisemmissa projekteissa haasteena on Otollisen mukaan myös tuotantojen hintataso.

–  Teknologia on vielä varsin kallista, jos haluaa tehdä kaupallisia ja laadukkaita elämystuotteita, sellaisia, joiden kokemisesta kuluttaja-asiakas olisi valmis myös maksamaan.  Panos-tuotos-suhde ei ole vielä ihan kohdallaan.

Pisimmällä virtuaalisissa kokemuksissa lienee peliala, josta löytyy useita onnistuneita esimerkkejä mm. erilaisten pelin sisäisten elämysten järjestämiseen, kuten tuhansia pelaajia yhteen koonneisiin live-musiikkikeikkoihin.

– Olemme virtuaalisuuden osalta selvästi jonkinlaisessa murrosvaiheessa, Juuvinmaa lisää. – Se, mihin suuntaan esim. virtuaalimatkailu kehittyy, riippuu monesta tekijästä. Viime kädessä niin sanotusta suuresta viitekehyksestä; millaiseen asentoon maailman tilanne asettuu koronan jälkeen ja millainen tulee olemaan ns. uusi normaali.

– Juuri nyt taidamme olla kaikki vähän väsyneitä virtuaalisuuteen, itsekin etätöitä ja virtuaalikokouksia pyörittävä Juuvinmaa toteaa.

 

Koronavuonna virtuaaliset matkailukokeilut lisääntyneet 

Kiinnitä turvavyösi, toivotamme turvallista matkaa.

Viime vuoden lopussa Finnair nousi otsikoihin järjestettyään virtuaalisia lentoja Rovaniemelle. Kymmenen euron lipulla matkustajat pääsivät tietokoneelta, älypuhelimen selaimelta tai VR-lasien avulla lennolle nauttimaan mustikkamehua ja katselemaan revontulia, ja lopulta Joulupukin Kammariin tapaamaan pukkia.

Erilaisia virtuaalimatkailun pilotteja on tehty myös muun muassa Järvi-Suomessa ja Porvoon Pellingissä. Kohderyhmänä ovat olleet pääasiassa japanilaiset, jotka ovat jo tottuneita ja myös innokkaita kuluttamaan virtuaalista sisältöä. Myös virtuaalisia, live-yhteydellä järjestettyjä päiväkoti- ja kouluvierailuja on kokeiltu koronavuoden aikana eri puolilla Suomea.


Virtuaalimatkailusta kiinnostuneet voivat tutustua opiskelija Aleksi Otollisen EDUTECH-hankkeessa tekemään selvitykseen.  Tutustu yhteenvetoon tästä  

 

Porvooseen kahdeksan matkailutuotetta

EDUTECH-hankkeen tavoitteena on tuottaa 4 koulutusmatkailutuotetta ja 4 asiantuntijavierailu-tuotetta, joista molemmista puolet on virtuaalisia ja puolet vaativat fyysistä vierailua.

– Jotta pääsisimme alkuun, matkanjärjestäjille pitäisi tarjota jotain sinne hyllyyn, jotta he voivat tarjota Porvoota asiakkailleen. Nyt hyllyltä puuttuvat ne valmiit tuotteet, joiden avulla myös räätälöinti olisi helpompaa, Juuvinmaa kuvailee.

Vähintään yhtä tärkeänä osana on Juuvinmaan mukaan kartoitustyö, jossa selvitetään alueen potentiaalia sekä mm. kaupungin eri toimialojen halukkuutta ja kiinnostusta koulutusmatkailu- ja asiantuntijavierailusektorin kehittämistä kohtaan.

– Kerimme lankoja yhteen. Kaupungin organisaatio on suuri. Kartoitamme, voisiko matkailu ja eri tahot tiivistää jossain kohtaa yhteistyötä, jotta koko alue ja elinkeino hyötyisi. Tuotamme pohjalle laskelmaa siitä, mitä tällainen Porvooseen suuntautuva asiantuntijamatkailu voisi tarkoittaa matkailutulossa ja erilaisina heijastuksina, Juuvinmaa kertoo.

Juuvinmaan mukaan asiantuntijamatkailun kehittäminen heijastuu myös muuhun kansainväliseen tekemiseen kuten uusien asukkaiden, osaajien ja yritysten houkutteluun.

– Lopulta kyse on siitä, miten suhtaudumme kaikkeen kansainväliseen tekemiseen. Onko se meille tärkeää ja toisaalta, miten sitä pitäisi ohjata, jotta tekeminen eri pisteissä olisi koordinoitua niin, että kokonaisuus olisi parhaimmillaan enemmän kuin osiensa summa.