Bestis – Tukea työllistymiseen
PALO – Palvelulla ja osaamisella kasvuun
Rannikkoverkko – Verkostomainen yritystoiminta saaristossa, jatkohanke
Bestis – Nuorisotakaajat Porvoossa
eNytt – Saaristo- ja rannikkoalueen palveluyritysten sähköisen viestinnän jalkauttaminen Itä-Uudellamaalla
Raivaaja – Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla
Nuorta yrittäjyyttä hyvinvointialalle
Metalli Talli – Metalliyrityksille voimaa verkostoitumisesta
Yrityskoulutus Itä-Uudellamaalla
ELVI – Elinkeinopalveluiden vauhdittaminen itäisellä Uudellamaalla
Rannikkoverkko
Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa
Saariston verkostojen sähköisen toimintamallin kehittäminen
Itä-Uudenmaan Yritysriihi
BASIS – Building up Availability of SME Internationalisation Services

 

STOKin päättyneet hankkeet

 

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Bestis – Tukea työllistymiseen

Bestis – tukea työllistymiseen -projektilla haettiin ratkaisua nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän ja Porvoon alueella. Vuonna 2013 voimaan tulleen nuorisotakuun toteutuminen on edelleen haastavaa ja nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien, etenkin yli 50-vuotiaiden, työttömyys on kasvussa. Projektin kohderyhmänä olivat alueen työttömät, työttömyysuhan alla olevat henkilöt, työllistävien yritysten ja yhdistysten henkilöstö sekä alueella työllistymisen edistämiseksi toimivat organisaatiot.

Projektin tavoitteena oli saada työllistymisen parissa toimivat tahot tiivistämään yhteistyötään. Yritykset löytävät helpommin sopivaa työvoimaa, työnhakijat löytävät työtä ja rekrytointi alueella helpottuu. Oikea työnantaja ja sopiva työntekijä kohtaavat toisensa. Yritysten ymmärrys nuorista työntekijöistä kasvoi ja samalla yrityksiä tuettiin kehittämään omia käytäntöjään vastaamaan paremmin nuorten tai muuten haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien työntekijöiden tarpeisiin.

Projektissa kehitettiin työllistymisen parissa toimivien organisaatioiden välistä yhteistyötä Takuutiimi -toiminnalla. Alueen yrityksiin jalkauduttiin aktiivisesti työpaikkojen löytämiseksi. Projektissa tartuttiin työnhakijoiden työelämävalmiuksien ja työnhakutaitojen parantamiseen sekä yritysten rekrytointi- ja perehdytysosaamisen lisäämiseen erilaisten valmennusmenetelmien avulla ja vertaistoimintaa kehittämällä.

Projektin toiminnan keskiössä oli kohderyhmän osallistaminen omaa työllistymistä ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun. Osallistumista tukemalla luotiin alueen yrityksiin ja organisaatioihin uusia, epämuodollisia, yhteisöllisyyttä ja yhteiskuntavastuuta edistäviä toimintatapoja työllistymisen edistämiseksi.

Projektin toteuttivat Posintra ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Projektin päärahoittaja oli Euroopan sosiaalirahasto ESR. Projektin toiminta-aika oli 1.3.2015 – 30.4.2017. Projektin kokonaisbudjetti oli 341 395 €. Posintran projektihenkilöstönä toimivat projektipäällikkö Anne Wetterstrand sekä projektiasiantuntija Jenni Lähtevänoja.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

PALO – Palvelulla ja osaamisella kasvuun

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa valinnanvapaus lisääntyy tulevaisuudessa useaa kautta, palvelusetelien käyttö kasvaa edelleen ja omalla rahalla ostavien kuluttaja asiakkaiden määrä lisääntyy. Tarvitaan uutta osaamista, jotta pystytään tuomaan esille palvelutarjontaa, niiden sisältöä ja hintavertailua kansalaisille helposti ja nopeasti saavutettavalla tavalla. Projektissa haettiin uudenlaisia, innovatiivisia tapoja saada palvelujen tarve vastaamaan kasvavaan kysyntään.

PALO-projekti vastasi alueen kasvavaan hyvinvointipalvelujen ja työvoiman tarpeeseen kehittämällä uusia toimintatapoja kuntien, kolmannen sektorin, yrittäjien ja oppilaitosten välillä. Projektissa testattiin sähköisen alustan käyttöä ja sen mahdollisuuksia palveluohjauksessa uudenlaisin menetelmin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Projekti paransi sote-alan koulutuksen laatua, osuvuutta ja opiskelijoiden ammatillista osaamista sekä lisäsi heidän työelämävalmiuksiaan. Projektissa luotiin aiempaa paremmin työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta vahvistamalla systemaattisesti työelämän ja oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä muuttamalla toimintatapoja.

Projektissa luotiin sote-alalle uudenlainen oppimisympäristö, jossa nuoret toimivat yrittäjämäisesti ja aidossa vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Projekti käynnisti myös palveluohjaamon, joka palvelee kuntia ja yrityksiä, antaa sote-alan neuvontaa sekä mahdollistaa uudenlaista oppilaitos-, kunta- ja yritysyhteistyötä.

Posintra ja Laurea- ammattikorkeakoulu toteuttivat projektin yhdessä alueen kuntien, muiden alueen sote- alan koulutusta antavien oppilaitosten sekä sote- yrittäjien kanssa. Projektin päärahoittaja oli Euroopan sosiaalirahasto ESR. Projektin toiminta-aika oli 1.1.2015 – 30.4.2017. Projektin kokonaisbudjetti oli 493 333 €. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Marika Ylönen ja projektiasiantuntijana Tarja Hämäläinen.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Rannikkoverkko – Verkostomainen yritystoiminta saaristossa, jatkohanke

Projekti tuki yrittäjiä ja yhdistyksiä tarjoamalla konkreettista verkostoyhteistyötä, jossa tavoitteena oli lisääntynyt määrä vierailijoita ja asiakkaita alueelle. Projekti tuki myös saariston yrittäjiä hinnoittelussa, tuotteiden paketoinnissa sekä tuotetestauksissa.

Projekti järjesti kansallisesti sekä kansainvälisesti kiinnostavan näyttelyn, joka nykyaikaisella tavalla nosti esille saaristoalueen luontoa ja kulttuuria. Tämän lisäksi projektin myötävaikutuksella kohdealueen markkinointi lisääntyi.

Projektissa päivitettiin Itä-Uudenmaan Saaristo-ohjelmaa. Tavoitteena oli luoda konkreettiset tavat kehittää saaristoa.

Projektin päärahoittaja oli Uudenmaan liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Projektin toiminta-aika oli 1.6.2014 – 28.2.2015. Projektin kokonaisbudjetti oli 107 100 €.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Bestis – Nuorisotakaajat Porvoossa

Bestis -projekti oli nuorisotakuutoimijoiden yhteistyötä kehittävä jalkautuva pilottihanke, jonka toiminta rajattiin Porvoon kaupungin alueelle tulosten saavuttamiseksi.

Projektissa työskentelivät projektipäällikkö ja -asiantuntija (Posintra Oy) sekä projektikehittäjä (HAAGAHELIA Oy Ab). Projektipäällikkö käynnisti Bestis -takuutiimi yhteistyöryhmän, joka koostuu nuorisotakuun toteuttajaorganisaatioista. Ryhmä vastaa koordinoidusti nuorisotakuun toimenpiteiden toteuttamisesta. Tiimi kokoontuu 1-2 kertaa kuukaudessa.

Projektipäällikkö valmisteli Bestis -työnantajapalkinnon ja käynnisti Bestis -tukiyhteisön toiminnan. Työnantajapalkinto on tunnustus nuorisotakuun toteutumista edistäneelle yritykselle. Palkinnonsaajasta päättää Bestis -takuutiimi. Bestis -tukiyhteisöön kutsutaan mukaan vapaa-aikanaan nuorten kanssa toimivia henkilöitä.

Projektiasiantuntijan tehtävänä oli jalkautua yrityksiin, tukea niitä nuorten työkokeilujen ja työllistämisen toteutuksessa sekä toimia nuorten ja yrittäjien välisenä yhdyshenkilönä. Bestis -takuutiimissä koordinoitiin yrityskäynnit, jotta eri toimijoiden yrityskontaktoinnissa vältetään päällekkäisyydet. Projektikehittäjä suunnitteli, toteutti ja analysoi nuorisotakuutoiminnan piirissä työllistyneiden nuorten sekä näitä työllistäneiden työnantajien haastattelut.

Projektihenkilöstö toteutti tiedotus- ja markkinointitoimenpiteet, valmisteli nuorisotakuun toteuttamisen toimintamallin vuosille 2015 – 2020, tavoitteena oli synnyttää pysyvä, kehittyvä ja laajentuva yhteistyömalli ja toimintatapa nuorisotakuun toteutukseen.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

eNytt – Saaristo- ja rannikkoalueen palveluyritysten sähköisen viestinnän jalkauttaminen Itä-Uudellamaalla

Posintra on hallinnoinut EU-ohjelmakaudella 2007 – 2013 useita saaristoprojekteja. Näistä projekteista saadun kokemuksen perusteella todettiin saaristo- ja rannikkoalueen palveluyritysverkoston tarvitsevan apua sellaisten sähköisten sovellusten käyttöönotossa, jotka helpottavat yrittäjän tai yrityksen liiketoiminnan kehittämistä ja kasvua.

Projektissa vahvistettiin yrittäjien ja yritysten osaamista sähköisessä markkinoinnissa ja viestinnässä sekä tutustuttiin uusiin sosiaalisen median sovelluksiin. Tämän lisäksi vahvistettiin yrittäjien ja yritysten kykyä hoitaa sähköistä viestintää itsenäisesti myös tulevaisuudessa. Projektiin valittiin alueelta Sipoo, Porvoo ja Loviisa yhteensä 15 palvelualan yritystä, joilla oli halu kehittää omaa sähköistä viestintäänsä.

Projektissa kehitettiin yritysten sähköistä viestintää kahdessa yhteisessä työpajassa sekä tarvittaessa myös yrityskohtaisilla konsultoinneilla. Työpajoja veti sähköisen viestinnän asiantuntija. Projektissa luotiin myös vertaiskehittämisen malli. Tässä mallissa mukana olevien yritysten tukena olivat yrittäjät ja yritykset jotka olivat mukana eModel projektissa kehittämässä omaa sähköisen viestinnän osaamistaan.

Projektin rahoitti Hämeen ELY-keskus. Projektin toiminta-aika oli 1.5.2014 – 31.12.2014. Projektin kokonaisbudjetti oli 49 775 €.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Raivaaja – Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla

Projektissa selvitettiin yritysten sijoittumisen ja kasvuedellytysten esteitä Itä-Uudellamaalla sekä tuotiin ratkaisuehdotuksia kuntien, yritysten ja kehitysyhtiön yhteistyöhön.

Projektissa raivattiin noin 10 – 13 kohdeyritykseltä kasvun ja kehityksen esteitä ja porauduttiin kasvun solmukohtiin. Kohdeyritykset valittiin Itä-Uudenmaan alueelta. Yrityksillä oli oltava julkilausuttu kasvuhalukkuus. Yrityksen koko tuli olla ensisijaisesti yli viisi työntekijää, mutta tarvittaessa kohdeyrityksiin voitiin lukea myös alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä, mikäli tavoiteltua kohdeyritysten määrää ei muutoin saavutettu.

Projekti järjesti valituille yrityksille 10 – 12 tilaisuutta kasvuun ja kehitykseen liittyvistä aiheista. Tilaisuudet veti aihe-alueen asiantuntija hankkeen yritysneuvojan ollessa tukena koordinoijana.

Projektin päärahoittaja oli Euroopan sosiaalirahasto ESR. Sen toiminta-aika oli 1.4.2014 – 31.12.2014. Projektin kokonaisbudjetti oli 132 350 €.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Nuorta yrittäjyyttä hyvinvointialalle

Hyvinvointialan yrittäjien tarve kasvaa tulevaisuudessa. Nykyinen alan palveluiden tarjonta ei riitä vastaamaan mm. kuntien tarpeeseen. Projektin tavoitteena oli edistää ja lisätä hyvinvointialan yrittäjyyttä, luoda alalle uusia, innovatiivisia toimintatapoja sekä palvelukokonaisuuksia, tehdä hyvinvointialasta nykyistä kiinnostavampi toimiala sekä nostaa hyvinvointialan arvostusta.

Projekti kehitti ja pilotoi yhdessä oppilaitoskumppanien kanssa alan yrittäjyyskoulutusta sekä avasi opiskelijoille uudenlaisia harjoittelumahdollisuuksia. Projekti järjesti mm. hyvinvointialan innovaatiokilpailun sekä innovaatioleirin. Projektin aikana toteutettiin mm. Mestari-kisälli -toiminnan konseptointia, jolla pyritään luomaan malli kannattavan yritystoiminnan jatkumiselle sekä hiljaisen tiedon ja asiakkuuksien siirtymiselle esim. yrittäjän eläköityessä. Projekti jatkoi palvelusektorin yritysverkostojen rakentamista nuoren yrittäjyyden aktivoinnilla sekä jo toimivien yritysten kehittämisellä.

Projektin tuloksista hyötyivät hyvinvointipalveluja käyttävät asiakkaat, alueen hyvinvointialan yritykset, oppilaitokset, alan opiskelijat sekä kuntien toimijat. Hankkeen aikana jatkettiin yritysverkostojen rakentamista, järjestettiin täsmäkoulutuksia, neuvottiin alkavia yrityksiä ja kehitettiin yhdessä oppilaitosten kanssa uusia innovatiivisia oppimisympäristöjä.

Projektin päärahoittaja oli Euroopan sosiaalirahasto ESR. Sen toiminta-aika oli 1.1.2013 – 31.12.2014. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 420 350€.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Metalli Talli – Metalliyrityksille voimaa verkostoitumisesta

Itä-Uudenmaan metalliala tarvitsee verkostokehittämistä. Alan kilpailutilanne on haastava ja edellyttää, että yritykset kehittävät toimintaansa ja lisäävät verkostoitumista. Tarvitaan lisää vetovoimaisuutta, osaavaa työvoimaa ja pienten yritysten toiminnan jatkajia. Ala on investointivaltainen, joten olemassa oleva kalusto tulisi saada optimaaliseen käyttöön ja uuden kaluston hankinnan pitäisi täyttää kapasiteettiaukkoja.

Metalli Talli -projekti vauhditti yritysten yhteistyötä ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä tuki metallialan verkostomaisen liiketoimintamallin synnyttämistä. Se kokosi alueen metallialan toimijat yhteen, kartoitti yritysten osaamisen, resurssit ja kapasiteetit sekä käynnisti ohutlevy- ja maalaamotyöryhmät, jotka asiantuntijoiden avustuksella ratkovat teemoihinsa liittyviä haasteita ja suunnittelevat kehitystoimenpiteitä. Projektissa tehtiin myös konepajahotellin toteutettavuustutkimus, joka selvitti mahdollisuuksia koota keskeiset alihankkijat saman katon alle päähankkijana toimivan Hollming Works Oy:n Loviisan konepajan kanssa.  Lisäksi toteutettiin logistiikkaselvitys yhteisten hankintojen ja kuljetusten mahdollistamien kustannussäästöjen ja tehostamistarpeiden selvittämiseksi.

Metalli Tallin hyödynsaajina olivat toimintansa ja verkostoyhteistyön tehostamista sekä uusia asiakkuuksia tarvitsevat, toimivat metalliyritykset sekä alueen kunnat ja muut sidosryhmät.

Projekti teki kartoituksia, toteutti keskinäisiä verkostoitumistilaisuuksia, hankki asiantuntijoita ja suunnitteli yhteisosallistumisia alan markkinointitilaisuuksiin. Metalli Talli -projektin päärahoittaja oli Uudenmaan ELY-keskus. Hankkeen toiminta-aika oli 1.2.2013 – 31.12.2014 ja kokonaisbudjetti 325 880 €.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Yrityskoulutus Itä-Uudellamaalla

Yrityskoulutus Itä-Uudellamaalla -hankkeen keskeisenä tavoitteena oli Itä-Uudenmaan yritysten kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantaminen osaavan henkilöstön voimin. Projektilla vauhditettiin työvoiman koulutusta ja pyrittiin vastaamaan talouden laskusuhdanteen yrityksille aiheuttamiin ongelmiin. Yritysten kyky selviytyä haasteellisessa suhdannetilanteessa paranee henkilöstön osaamistason noustessa. Samalla koulutuksiin osallistuvien työntekijöiden työmarkkinakelpoisuus paranee.

Projekti aktivoi yrityksiä kilpailukykynsä sekä henkilöstönsä osaamisen ja uran kehittämiseen sekä toimi koulutusten palveluohjaajana. Projekti pyrki hyödyntämään Uudenmaan ELY-keskuksen tuottamia yli kymmenen päivää kestäviä täsmäkoulutuksia sekä muita valmiita ELY-keskuksen yrityskehittämisen tuotteita. Projektihenkilöstö toimi yhteyshenkilöinä yritysten, viranomaisten, työntekijöitten sekä oppilaitosten välillä koordinoiden yritysten ja työntekijöiden koulutustarpeita, määrällistä ja laadullista tarvetta sekä kartoitti, minkä alan osaajia alueen yritykset tarvitsevat. Itä-Uudellamaalla toimivista hankkeen pääasiallisista kohderyhmäyrityksistä suurin osa oli pieniä ja mikroyrityksiä.

Projektin tuloksista hyötyivät ensisijaisesti itäisen Uudenmaan yritykset sekä niiden työntekijät. Myös Itä-Uudenmaan TE-toimisto ja alueella toimivat koulutusorganisaatiot hyötyivät projektin avulla kerättävästä tiedosta alueen yritysten koulutus- ja muista neuvontatarpeista.

Hanke oli Uudenmaan ELY-keskuksen ja ESR:n rahoittama. Hankkeen toiminta-aika oli 15.4.2011 – 30.6.2014 ja kokonaisbudjetti 296 000 €.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

ELVI – Elinkeinopalveluiden vauhdittaminen itäisellä Uudellamaalla

Posintra on seudullisten yrityspalveluiden (SeutuYP) tuottaja- ja koordinaatio-organisaatio. Toiminnan kehittämiseksi Posintra vahvistaa pk-yritysten neuvontapalveluita tarjoavien organisaatioiden yhteistyötä, aktivoi yritysyhteistyötä maaseutualueella sekä parantaa elinkeinokehityspalveluiden viestintää ja raportointia.

ELVI -hankkeen tuella Posintra kokosi yhteen SeutuYP -toimijat, käynnisti SeutuYP -tiimityöskentelyn sekä kutsui koolle kuntien, elinkeinoelämän ja neuvontaorganisaatioiden verkostoitumistilaisuuksia. Hanke linkitti maaseutumaisten kuntien alueella toimivia asiakkaita SeutuYP -kumppanien tarjoamien palveluiden pariin ja toi maaseudun yrityksiä alueella jo toimivien kehittämishankkeiden piiriin. SeutuYP -toiminnan tueksi sekä palveluiden viestinnän ja raportoinnin kehittämiseksi Posintra uudisti verkkosivunsa, laatii viestintä- ja raportointisuunnitelman ja toteuttaa viestinnän toimenpiteitä.

SeutuYP -toimijayhteistyön hyödynsaajina ovat neuvontapalveluita tarvitsevat alkavat ja toimivat yritykset sekä alueen kunnat ja muut sidosryhmät. Itä-Uudenmaan SeutuYP -toimijoita ovat Posintra Oy, Uudenmaan ELY-keskus, Itä-Uudenmaan TE- toimisto, ProAgria Uusimaa ry sekä Porvoo International College / Aikuiskoulutus.

ELVI -hankkeen päärahoittaja oli Uudenmaan liitto. Hankkeen toiminta-aika oli 1.8.2012 – 30.6.2014 ja kokonaisbudjetti 142 000 €.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Rannikkoverkko

Porvoon, Loviisan ja Sipoon saaristo- ja rannikkoalueella toimii lukuisia aktiivisia yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka voivat laajentaa palvelu- ja tuotetarjontaansa yhteistyötä kehittämällä. Hanke vauhditti Itä-Uudenmaan saaristo- ja rannikkoalueen elinkeinoelämää.

Projekti auttoi saariston yrityksiä lisäämään toimijoiden välistä yhteistyötä tavoitteenaan liiketoiminnan kehittyminen. Hanke levitti tietoa ja osaamista saaristoalueen kehittämiseksi sekä markkinoi Itä-Uudenmaan saaristoa. Hanke tarjosi saaristo- ja rannikkoalueen yrityksille mahdollisuuksia rakentaa yhteistyötä toistensa kanssa.

Hanketoimenpiteet oli suunnattu Itä-Uudenmaan saaristo- ja rannikkoalueen yhteistyöhaluisille toimijoille, jotka halusivat kehittää oman yritystoimintansa lisäksi myös alueen elinvoimaa.

Rahoittajina olivat Uudenmaan ELY-keskus ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hankkeen toiminta-aika oli 1.1.2012 – 30.4.2014 ja kokonaisbudjetti 270 240 €.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa

Posintra toteuttaa seudullisia ja ylimaakunnallisia kehittämistoimia. Aluekehittämistoimijana se vahvistaa ja aktivoi pk-yritysten mahdollisuuksia tehdä ylimaakunnallista yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena oli luoda jämäkkä pohja matkailun vetovoiman lisäämiseksi nyt ja tulevaisuudessa Imatran, Lappeenrannan, Kotka-Haminan ja Kouvolan seutujen kanssa.

Hankkeen aikana luotiin Lapinjärvi–Loviisa-Porvoo-alueelle matkailullisesti täsmennetty profiili ja markkinointisuunnitelma, kehitettiin tuotekonsepteja ja parannettiin näkyvyyttä markkinointitoimilla ja opastesuunnitelmalla.

Toimenpiteet oli suunnattu matkailun-, kulttuurin ja niiden oheispalveluja tuottaville pk-yrityksille Lapinjärvellä, Loviisassa ja Porvoossa yhteistyössä kuntien matkailusta ja markkinoinnista vastaavien tahojen kanssa.

Hankkeen päärahoittaja oli Päijät-Hämeen liitto. Hankkeen toiminta-aika oli 1.1.2012 – 31.3.2014 ja kokonaisbudjetti 3 546 706 €, jota koordinoi Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY. Posintran osa-hankkeen osuus oli 469 450 €.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Saariston verkostojen sähköisen toimintamallin kehittäminen

Posintra on hallinnoinut EU-ohjelmakaudella 2007 – 2013 useita saaristohankkeita. Näistä hankkeista saadun kokemuksen perusteella todettiin saaristoalueiden yritysverkoston tarvitsevan apua sellaisten sähköisten sovellusten käyttöönotossa, jotka helpottavat yrittäjän tai yrityksen liiketoiminnan kehittämistä ja kasvua.

Hankkeessa kartoitettiin yritysten tarpeet ja niihin tarpeisiin sopivat sähköiset sovellukset, valittiin neljä veturiyritystä ja niiden kanssa testattiin eri sovelluksia. Hankkeessa vahvistettiin yrittäjien ja yritysten osaamista sähköisessä markkinoinnissa ja viestinnässä sekä tutustuttiin uusiin viestintäsovelluksiin. Lisäksi hankkeessa valittiin ja muokattiin veturiyrityksille parhaiten sopivat sähköiset sovellukset ja näiden avulla luotiin alueelle uusi ilme.

Hankkeeseen valittiin veturiyrityksiksi neljä itäisen Uudenmaan saaristoalueella toimivaa yritystä. Kun testaus ja pilotointivaihe on toteutettu, hyvät toimintamallit jalkautetaan koko alueelle.

Hankkeen rahoitti Uudenmaan ELY-keskus ns. Lump Sum -kustannusmallilla. Hankkeen toiminta-aika oli 1.3.2013 – 28.2.2014 ja kokonaisbudjetti oli 50 000 €.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Itä-Uudenmaan yritysriihi

Itä-Uudenmaan yritysriihi tarjosi apua kasvuhakuisille ja -kykyisille yrityksille, jotka olivat kasvun ja kehityksen alkutaipaleella.

Hanke neuvoi käytännön asioissa ja oli tukena yrityksen kehittämistyössä tarvittaessa kansainvälisille markkinoille asti. Se tarjosi yrityskohtaista, räätälöityä palvelua, joka mitoitettiin vastaamaan yrityksen kasvua ja kannattavuutta. Kannattavuuslaskelmat ovat eri rahoitusvaihtoehtojen vertailun perusta.

Hanke palveli jäsenyrityksiä mm. seuraavissa asioissa: yritysten lakiasiainpalvelut, kannattavuus- ja investointilaskelmat, liiketoimintasuunnitelmat, rahoitusyhtiöyhteistyö, liiketoiminnan tehostaminen, kansainvälistymisen aloittaminen, yritysten työllistävyyden tukeminen, uusien yritysideoiden analysointipalvelut sekä toimialakohtaiset asiantuntijapalvelut.

Itä-Uudenmaan yritysriihi kuului Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaan yrityshautomoverkostoon. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 372 250 euroa ja toteutusaika oli 1.6.2011 – 31.12.2013.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

BASIS – Building up Availability of SME Internationalisation Services

Hanke tehosti pk-yrityksille tarjottavaa kansainvälisyysneuvontaa eri partnerimaissa sekä kansainvälisti alueilla toimivia yritysneuvojia. Yrityksille haettiin lisää liikevaihtoa ja kasvua ja siten lisää verotuloja kohdealueelle. Uudet verkostot, kansainvälistymisen tehostaminen sekä alihankintasuhteiden ja yhteistyöyritysten hakeminen olivat avainasemassa.

Yritysneuvojat saivat koulutusta kansainvälistymisestä sekä tietoa muista partnerimaista. He myös verkostoituivat eri alueiden yritysneuvojien kanssa. Alueen pk-yritykset verkostoituivat myös muiden maiden yrityksien sekä yritysneuvojien kanssa. Yritykset saivat myös apua kansainvälistymiseen.

Hankeen osallistuja-alueet olivat Suomi (Turku, Loimaa, Uusikaupunki, Salo, Itä-Uusimaa ), Viro (Tallinna, Pärnu, Kuressaari, Saarenmaa, Pölvamaa ), Latvia (Zemgale, Riika, Kurzeme) ja Ruotsi (Tukholman alue ja Gotlanti).
Posintra toimi yhtenä hankkeen osatoteuttajana Turun Yliopiston hallinnoimassa projektissa.

Osahankkeen budjetti oli 120 000 euroa ja kesto kolme vuotta 2011 – 2013.

 

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

STOKin päättyneitä hankkeita

IDEAS – Intelligent NeighbourhooD Energy Allocation and Supervision
Energiatehokas asuminen Itämeren alueella
SmartCityHub – alusta älykkäiden ympäristöratkaisujen kehittämiseksi
E-move – Hiilivapaa liikkuminen
Ennakoiva talotekniikka
Jokapaikan tietotekniikan osaamiskeskusohjelma (OSKE)
UbiChina
REELOR – Rakennusten energiatehokkuus – ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa
Skaftkärr-hanke
SouthWood
Asumisen ekotehokkuuden monitorointipalvelu (AsEMo)
Innovaatioputkesta yritystoimintaa – Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen
Ryhmärakennuttaminen
Devices and interoperability ecocystem (DIEM)

 

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

IDEAS – Intelligent NeighbourhooD Energy Allocation and Supervision

IDEAS oli eurooppalainen hanke, jossa keskityttiin älykkääseen alueelliseen energianhallintaan. Hankkeessa haluttiin tarkastella kaupunginosan tasolla, miten energian tuotantoa ja kulutusta voidaan ohjata siten, että asukkaat osallistuvat ohjaukseen. Asukkaat voivat vaikuttaa oman energiankulutuksen hallintaan ja seurantaan kehitettäviin sovelluksiin ja työkaluihin.

IDEAS -projektissa kehitettiin tietoteknisiä työkaluja ja liiketoimintamalleja, joita voidaan hyödyntää energiapositiivisten alueiden energiantuotannon ja -kulutuksen optimoinnissa. Energiapositiivisella asuinalueella tuotetaan enemmän energiaa kuin sitä kulutetaan. Energiatehokkuusajattelu on noussut Skaftkärr -hankkeen myötä keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi Porvoon kaupungille. Yhteistyössä mm. Sitran ja Posintran kanssa toteutettu Skaftkärr -hanke päättyi 31.12.2012, ja se saavutti laajasti huomiota niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hankkeessa on suunniteltu uutta energiatehokasta, noin 6000 asukkaan kaupunginosaa. Koko kaupunginosa rakennetaan niin, että talot, asuinympäristö, liikennejärjestelyt ja palvelut toimivat mahdollisimman energiatehokkaasti.  IDEAS -hanke syvensi Skaftkärr -hankkeessa aloitettua työtä. Skaftkärrin alueella oli tarkoitus testata IDEAS -hankkeessa kehitettäviä sovelluksia, menetelmiä ja toimintatapoja. Toinen vastaavanlainen testausalue oli Bordeauxin yliopistokampus Ranskassa.

Hankkeessa kehitettiin asukkaiden käyttöön esimerkiksi käyttöliittymiä, jonka avulla puhelimen näytölle tulee tietoa sähkölaitteiden energiankulutuksesta tai vaikka viikon energialaskusta. Myös päiväkotilapsia energiansäästöön innostavia sovelluksia suunniteltiin.

Hanke sai rahoitusta EU:n 7. tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmasta ja sen kesto oli 1.11.2012 – 31.10.2015. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 4,1 miljoonaa euroa. Suomessa hanketta toteuttivat Porvoon kaupunki, VTT ja Porvoon Energia. Posintra tuotti lisäksi ostopalveluna osia Porvoon kaupungin panoksesta hankkeeseen. Mukana oli tietotekniikan, rakentamisen, energiatehokkuuden ja aluetason toiminnan asiantuntijoita Englannin ja Suomen lisäksi Ranskasta ja Israelista. Projektin omat nettisivut.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Energiatehokas asuminen Itämeren alueella

Kaupunkialueiden kasvu tuo ilmastonmuutoksen hillinnän keskeiseksi kaupunkisuunnittelun lähtökohdaksi. Porvoon Skaftkärriin nousee lähivuosina uusi energiatehokas kaupunginosa vähintään 7000 asukkaalle. Hankkeen tavoitteena oli löytää energiatehokkaaseen aluerakentamiseen liittyviin haasteisiin uudenlaisia toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joita voidaan soveltaa erityisesti Skaftkärrin suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on jakaa verkostoitumisen kautta löydettyjä hyviä käytäntöjä sidosryhmille.

Hankkeessa tunnistettiin viisi onnistunutta ekotehokasta ja vähähiilistä aluerakentamiskohdetta Itämeren alueella. Näihin kohteisiin tehtiin benchmarking -matkat, jotka suunniteltiin ja toteutettiin verkostoon kuuluvien kaupunkien tunnistamien haasteiden ja tarpeiden perusteella. Tutustumiskohteissa verkostoiduttiin paikallisiin toimijoihin ja tehtiin syväanalyysiä vertailemalla mm. kohteiden kehitysprosesseja, kustannustehokkuutta ja kokonaisvaikuttavuutta.

Hankkeen hyödynsaajina olivat kuntien ja kaupunkien maankäyttö ja rakennusvalvonta sekä alueiden kunnossapito. Välillisiä hyödynsaajia olivat asukkaat ja yritykset.

Hanke oli osa KESTI-hanketta (Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto), jonka päärahoittajana toimi Päijät-Hämeen liitto ja Etelä-Suomen EAKR-ohjelma. Hankkeen toiminta-aika oli 1.10.2012 – 31.10.2014 ja kokonaisbudjetti 364 310 €. Posintran osahankkeen osuus oli 81 667 €. Projektilta löytyvät myös omat nettisivut.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

SmartCityHub -alusta älykkäiden ympäristöratkaisujen kehittämiseksi

Cleantech -sektorilla Suomen kotimarkkinat ovat monille kotimaisille yrityksille liian pienet. Yritysten on haettava kasvua ja vientikohteita jo alkuvaiheessa kansainvälisiltä markkinoilta. Suomalaisten pk- ja start-up-yritysten haasteena on kuitenkin niiden pieni koko, pilot-laitosten ja referenssien synnyttäminen sekä kansainvälisten markkinoiden kysynnän heikko tuntemus.

Hankkeessa synnytettiin SmartCityHub -kehittämisalustaa, joka yhdistää vihreän talouden tarpeet, muutostrendit ja edelläkävijämahdollisuudet. Hankkeessa linkitettiin yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa oleva ympäristöteknologiaosaaminen tavalla, jolla kehitetään uusia innovatiivisia cleantech -ratkaisuja. Suunniteltava ja pilotoitava kehittämisalusta keskittyy ekotehokkaan ja älykkään rakentamisen, asumisen ja liikenteen ratkaisuihin sekä vesi- ja jätehuollon teknologioihin ja osaamiseen.

Posintran osahankkeessa tavoitteena oli määrittää Porvoon ja itäisen Uudenmaan cleantech -profiili ja käynnistää yritysten ja kaupungin vuoropuhelu ja verkostotoiminta kohti yhteisiä tavoitteita. Posintran toimeksiannosta Synocus Oy kartoitti yli 40:n itäuusmaalaisen yrityksen tavoitteita ja kiinnostusta yhteistyöhön cleantech -teeman ympärillä.

Kehitys- ja kansainvälisesti suuntautuneet cleantech -yritykset suhtautuivat myönteisesti yhteistyöhön ja nostivat toukokuussa 2014 toteutuneessa työpajassa yhteistyössä työstettäviksi teemoiksi mm. Smart Cityn ja Kilpilahden ympäristötehokkaat teolliset symbioosit. Hankkeessa tavoiteltiin yhteistyötä vastaavalla lähestymistavalla myös muiden kaupunkien kanssa.

Hankkeen partnereina olivat Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy (koordinaattori), Kouvola Innovation Oy, Helsingin yliopisto, Turun kaupunki / Turun seudun kehittämiskeskus, Culminatum Innovation Oy Ltd (ajalla 1.2.2013-31.3.2014) ja Posintra Oy (ajalla 1.4.-31.10.2014).

SmartCityHubin päärahoittajana toimi Päijät-Hämeen liitto ja Etelä-Suomen EAKR-ohjelma. Hankkeen toteutusaika oli 1.2.2013-31.10.2014 ja kokonaisbudjetti 394 636 €. Posintra toteutti hanketta ajalla 1.4.-31.10.2014 ja osahankkeen budjetti oli 113 000 €.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

E-move – Hiilivapaa liikkuminen

Liikenne aiheuttaa viidesosan maamme hiilidioksidipäästöistä. Suomessa on vuonna 2009 asetettu tavoitteet liikenteen päästöjen vähentämiselle siten, että vuonna 2050 päästöjen tulee olla kymmenesosa siitä, mitä ne ovat nykypäivänä. Näin mittavat päästövähennystavoitteet vaativat toteutuakseen uutta teknologiaa, biopohjaisten polttoaineiden käyttöä sekä sähkövoimapohjaisten ajoneuvojen laajempaa käyttöönottoa.

E-move -hankkeen tuella pyrittiin edistämään päästötöntä liikkumista ja muun muassa selvittämään sähköajoneuvojen soveltuvuutta joukko- sekä palvelulinjaliikenteessä. Porvoon kaupunki ja rakentumassa oleva energiatehokas Skaftkärrin asuinalue toimivat hankkeen toimenpiteiden pilottialueina. Hankkeessa selvitettiin lisäksi sähköajoneuvojen älykkään lataamisen mahdollisuuksia ja teknologian kehitystä kyseisellä osa-alueella. Lisäksi selvitettiin sähköajoneuvoihin liittyviä palvelukonsepteja ja liiketoimintamalleja, jotka soveltuisivat pienemmällekin alueelle kuin pääkaupunkiseudulle. Hanke pyrki myös herättämään kiinnostusta päästöttömään liikkumiseen ja energiatehokkaaseen asumiseen kaupunkilaisten keskuudessa. Tässä onnistuttiinkin hyvin kun Porvoossa kiersi heinäkuussa 2013 täyssähköbussi, josta saattoi ihastella Porvoota matkailullisesti merkittävää reittiä pitkin. Hankkeen kannalta tärkeät tahot sitoutettiin työpajojen avulla, joissa projektin toimenpiteiden tuottaman tiedon hyödyntämistä pohdittiin käytäntöön.

E-move -hankkeen hyödynsaajina olivat kaupungit tai kunnat, julkinen liikenne sekä asukkaat eli liikkujat. Hankkeessa tehtävät selvitykset ovat julkisia ja kaikkien hyödynnettävissä ja löytyvät Posintran sivuilta kohdasta Julkaisut. Projektin toteutus oli osa Jokapaikan tietotekniikan osaamisklusterin toimintaa ja se toteutettiin yhteistyössä Asumisen osaamisklusterin kanssa.

E-move -hanke oli osa Tetraedri (Technology transfer edges in regional innovations) -hanketta, jonka päärahoittajana toimi Päijät-Hämeen liitto ja Etelä-Suomen EAKR-ohjelma. Hankkeen toiminta-aika oli 1.11.2011–31.5.2014 ja kokonaisbudjetti 1 260 400 €. Posintran E-move-osahankkeen osuus oli 260 500 €. Projektilta löytyvät myös omat nettisivut.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Ennakoiva talotekniikka

Ennakoiva talotekniikka

 

 

Lue lisätietoa hankkeen tuloksista tästä: K-EASY – Ennakoiva talotekniikka

Suomessa 40 % kokonaisenergiantuotannosta kulutetaan asumiseen. Energiaa tuotetaan keskitetyissä tuotantolaitoksissa suureksi osaksi fossiilisista polttoaineista. Asuntojen lämpötilaa pidetään vakiotasolla ja ilmanvaihtoa pidetään jatkuvasti oletusteholla riippumatta energian hinnasta tai siitä, onko asukkaita paikalla vai ei. Asuntojen lämmitystä ohjataan vain välittömän ja paikallisen olosuhdemittauksen eli useimmiten termostaatin perusteella, minkä vuoksi energian kysyntään tulee piikkejä sääolosuhteiden muuttuessa nopeasti. Toistaiseksi energiaa myydään kuluttajalle vakiohinnalla, mutta tulevaisuudessa on odotettavissa siirtyminen joustavampaan hinnoitteluun, jolloin energia on halvempaa kulutushuippujen ulkopuolella ja vastaavasti kalliimpaa silloin, kun kysyntä on suurempaa. Asumiseen kuluvan energian määrää voitaisiin vähentää ohjaamalla taloteknisiä järjestelmiä sääennusteiden, energian hintatiedon ja olosuhdemittausten perustella. Nämä tekijät huomioon ottaen voitaisiin taata asukkaalle ”riittävän hyvät” asuinolosuhteet säästäen samalla rahaa ja energiaa.

Projektissa rakennettiin demojärjestelmään lämmönohjaussignaali, joka sääolosuhteiden ja ennakoidun käyttösähkön lämpökuorman perusteella täsmensi lämmönohjausjärjestelmän arvoja. Projektissa seurattiin Livinglab -sopimusasiakkaiden sähkönkulutusta ja soveltuvin osin myös kaukolämmön ja veden kulutusta. Kerääntyneitä kulutustietoja hyödynnetään tutkimus- ja kehitystarkoitukseen. Projektin demoympäristö toteutettiin porvoolaisessa omakotitalossa. Reaaliaikainen demoympäristö pitää sisällään tietojärjestelmän lisäksi ohjattavat talotekniset järjestelmät sekä paikallisen aurinkoenergiakeräinjärjestelmän.

Projektin hyödynsaajina olivat asukkaat Porvoon Skaftkärriin rakennettavalla energiatehokkaalla asuinalueella, rakennusautomaatiovalmistajat, uusiutuviin energianlähteisiin liittyvien teknologioiden valmistajat sekä energiayhtiöt. Projektin toteutus oli osa Jokapaikan tietotekniikan osaamisklusterin toimintaa ja se toteutettiin yhteistyössä Asumisen osaamisklusterin kanssa.

Projekti oli osa K-EASY-hanketta (Kestävä asuminen ja ympäristö), jonka päärahoittajana toimi Päijät-Hämeen liitto ja Etelä-Suomen EAKR-ohjelma. Hankkeen toiminta-aika oli 1.11.2010 – 31.5.2014 ja kokonaisbudjetti 2 276 121 €. Porvoon osahankkeen osuus oli 380 000 €. Projektilta löytyvät myös omat nettisivut.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Jokapaikan tietotekniikan osaamiskeskusohjelma (OSKE)

Osaamiskeskusohjelma (OSKE) oli valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jonka avulla suunnattiin toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Ohjelma perustui alueiden kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntämiseen.

Ohjelman toimintamalli uudistettiin klusteriperusteiseksi kaudelle 2007–2013 ja sen yhtenä tavoitteena oli terävöittää alueiden välistä erikoistumista ja vahvistaa osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Kansallista ohjelmaa toteutti 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta eri alueilta.

Lue lisää osaamiskeskusohjelmasta.

 

STOK jäsenenä jokapaikan tietotekniikan osaamisklusterissa vuoteen 2013 asti

Vuosina 2011-2013 STOK oli täysjäsen Jokapaikan tietotekniikan osaamisklusterissa (JPT osaamisklusteri). STOK toteutti Uudenmaan alueen JPT-klusterin ohjelmaosuutta yhdessä Culminatum Innovation Oy Ltd:n kanssa. STOK myös kehitti ja ylläpiti yhdessä partnereidensa kanssa JPT-klusteritoimintaan liittyvää talotekniikan integrointialustaa.

STOKin toimintaa tuki innovaatioputki-ajattelumalli, jossa systemaattisesti etsittiin eri alojen rajapinnoilta käyttäjälähtöisiä innovaatioita ja kehitettiin niistä kaupallisia tuotteita ja palveluita. STOK on soveltanut ja edelleen kehittänyt innovaatioputken ensimmäistä vaihetta innovaatioareenaa. Areenan teemana oli senioriasuminen.

Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) tulee osaksi koko elinympäristöämme ja toimintaamme ja on kiinteä osa eri toimialojen sovelluksia ja liiketoimintaa. Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman tavoitteena oli hyödyntää tätä kehitystrendiä ja luoda ICT- ja soveltaville toimialoille uutta kilpailukykyä ja liiketoimintaa sekä edistää uusien älykkäiden ubiikkisovellusten ja -palveluiden tuomista yritysten ja kansalaisten ulottuville.

JPT-osaamisklusterin visiona oli:

Ohjelmakauden päättyessä Suomi on johtava osaaja ihmiskeskeisen, hajautetun, liikkuvan sekä rakennettuun ympäristöön sulautetun älykkyyden kehittämisessä, kaupallistamisessa ja hyödyntämisessä.

Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelmaan kuuluvat Jyväskylän seudun, Oulun seudun, Satakunnan, Tampereen seudun ja Uudenmaan osaamiskeskukset sekä Porvoossa Posintra Oy, STOK – Sähköisen talotekniikan osaamiskeskus.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

UbiChina

Kiinassa maaseudun väestö on muuttamassa kaupunkeihin ja maa rakentaa uuden ajan kaupunkeja kiihtyvällä vauhdilla. Ympäristöasiat ja hiilijalanjäljen pienentäminen ovat agendalla Kiinankin kaupungeissa. Kiinalaiset hakevat uusiutuvia energialähteitä, ekologisesti kestäviä ratkaisuja ja energiatehokkaita tuotteita ja tässä on suomalaisilla yrityksillä mahdollisuus lähteä valloittamaan Kiinaa.

Hankkeessa lisättiin yritysten osaamisvalmiuksia ja edellytyksiä lähteä Kiinan vientimarkkinoille ja koottiin yrityskonsortioita Kiinan kaupunkirakentamiseen. Yrityksiä valmennettiin toimimaan yhdessä yritysryppäänä ja kasvatettiin yritysten kyvykkyyttä toimittaa markkinoille systeemisiä innovaatioita ja konsepteja, ei niinkään yksittäisen yrityksen tuotteita tai palveluita. Yritykset saivat valmennusta myös kiinaosaamiseen ja Kiinan kulttuurin erityspiirteisiin ja apua yhteydenpitoon kiinalaisen asiantuntijan avulla.

Hankkeeseen haettiin suomalaisia asumisen suunnittelualan sekä ICT – ja teknologia-alan pk-yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita vientitoiminnan kehittämisestä Kiinaan. Hankkeessa tähdättiin yrityksiin, joilla on potentiaalinen vientituote tai -palvelu sellaisenaan tai osana suurempaa konseptia. Asumisen suunnittelu kytkettiin osaksi uusia tuote- ja palvelukonsepteja. Yritysten kanssa käytiin läpi tavoitteet ja päämäärät sekä laadittiin tuote- ja osaamisprofiilit.

Hankkeessa toteutettiin Kiinaan matchmaking -matkoja, joilla käytiin keskusteluja yritysten kesken sekä tutustuttiin kohdealueen erityispiirteisiin ja markkinoihin. Matkoja edelsivät ryhmäkohtaiset koulutus- ja valmennusohjelmat, joissa käytiin läpi Kiinan markkinan, liiketoiminnan ja kulttuurin erityispiirteitä.

UbiChina oli Jokapaikan tietotekniikan ja Asumisen klusterin yhteinen hanke, johon saatiin osarahoitusta ESR-ohjelmasta. Hankkeen toiminta-aika oli 1.1.2012–30.3.2013 ja kokonaisbudjetti 587 000 €. Posintran osuus hankkeessa oli 30 000 euroa.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

REELOR – Rakennusten energiatehokkuus – ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa

Rakennetun ympäristön energiatehokkuusvaatimusten kasvaminen ja uusien rakennusmääräysten tuleminen aiheuttavat muutostarvetta myös kaupunkien rakennusvalvonnassa. Ennakoiva laadunohjaus rakennusvalvonnan osana on tuonut erittäin hyviä tuloksia Oulun kaupungissa ja Oulun mallin mukaista toimintatapaa haluttiin tuoda soveltuvin osin osaksi Porvoon kaupungin rakennusvalvontaa.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää rakennusvalvonnan toimintatapoja sekä lisätä osaamisen tasoa. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli kehittää rakennusvalvonnalle koulutuspaketteja, joiden avulla kertarakentajia voidaan entistä paremmin ja tehokkaammin neuvoa kohti energiatehokasta rakentamista.

Hanke toteutettiin samantyyppisesti ja samanaikaisesti Porvoon lisäksi Vaasassa. Posintra hoiti hankkeessa alihankintana koordinointia ja hallinnointia, järjesti yhteiset kehittämisosiot ja tuki hankkeen viestintää.

Hanke kuului ERA17-kokonaisuuteen ja sitä rahoittivat Tekes ja Sitra.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Skaftkärr-hanke

Skaftkärr-hankkeessa kehitettiin energiatehokasta asuinaluetta vuosina 2008- 2012. Hankkeen tarkoituksena on ollut energiatehokkuuden lisääminen rakennetussa ympäristössä ja kansalaisten arjessa. Alueen suunnittelussa eri tahojen yhteistyö on ollut merkittävässä roolissa.

Skaftkärrin alueelle kehitettiin ns. energiakaava jossa tuodaan energiatehokkuus mukaan kaavoitusprosessiin. Hankkeen Living Lab -osassa luotiin puitteet vuorovaikutukselle, kehitystyölle ja sähkön kulutuksen vähentämiselle älykkäällä ja helppokäyttöisellä ohjausjärjestelmällä. Energia -osiossa luotiin energiayhtiöille sellaisia palveluliiketoimintamalleja, jotka tukevat energiatehokasta rakentamista.

Skaftkärr-alueen kehitystyö jatkuu edelleen. Materiaalia ja lisätietoa Skaftkärristä löydät Skaftkärr-portaalista.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

SouthWood

SouthWood -hanketta toteutettiin vuosina 2009-2012 ja sen tavoitteena oli parantaa metsäteollisuusklusteriin kuuluvien yritysten liiketoimintaedellytyksiä Etelä-Suomen alueella. Mukana hankkeessa olivat Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy (kokonaishankkeen hallinnoija), STOK – Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus / Posintra Oy, Teknologiakeskus Innopark Oy/Innopark Programmes Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvola Innovation Oy ja Lahden ammattikorkeakoulu, Tekniikan laitos.

STOKin vetämän osahankkeen teemana oli ”talotekniikkaa valmistaloihin”. Siinä koottiin avoin ja selkeä sähköinen tietopankki eri valmistajien taloteknisten laitteiden vaatimuksista, asennus- ja käyttöohjeista sekä mitoituksesta yhteismitallisessa muodossa.

Tietopankkiin luotiin myös pakettitaloteollisuuden ja kuluttajien käyttöön ohjeistoa siitä, mitä vaatimuksia rakennukselle ja sen mitoitukselle erilaiset talotekniset laitteet asettavat. Näin mahdollistettiin ostajan haluamat tai edellyttämät valinnat ja tuloksena oli erilaisten taloteknisten järjestelmien vaatimien seikkojen ohjeistoa. Tietopankin kehitystyö on hankkeen päättymisen jälkeen siirtynyt Poman Avoin Yhtiölle.

Posintran osahanke perehtyi myös käyttäjälähtöisyyteen Posintrassa kehitetyn reaaliaikaisen energianseurantapalvelu Asemon kautta.

SouthWood-hankkeeseen liittyvä raportti ”Asumisen energiatehokkuuden monitorointi Asemo.fi – Asukkaan näkökulmia reaaliaikaiseen sähkönseurantaan” löytyy Posintran sivuilta kohdasta ”Julkaisut”.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Asumisen ekotehokkuuden monitorointipalvelu (AsEMo)

Asumisen Ekotehokkuuden Monitorointi-hankkeen tavoitteena oli kehittää asukkaille, asunto-osakeyhtiöille ja kiinteistöpalveluille asumisen energia- ja vesitehokkuutta ja turvallisuutta seuraava monitorointipalvelu. Monitorointi koski energian, veden ja kaukolämmön kulutusta. AsEMo-projektia toteutettiin vuosina 2008-2011.

STOK – Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus, Posintra Oy hallinnoi hanketta ja hanke toteutettiin STOKin, TKK Lahden keskuksen ja yritysten yhteistyönä. Hanke tuotti testatun palvelukokonaisuuden mallin, jonka pohjalta voidaan kehittää liiketoimintaa kattamaan omakotitalojen, kerrostalojen ja isompien kiinteistöjen energiatehokkaan ja turvallisen etävalvonnan sekä ohjauksen. Hanke saa EU-tukea (EAKR- ohjelman ympäristö – teema).

TKK Lahden keskus selvitti osahankkeessaan ympäristömonitorointia ja sen palveluja ilmanlaadun osalta. STOK on selvittänyt taloteknisten järjestelmien integroinnin pullonkauloja ja kehittänyt toimivan demoversion ratkaisuna keskenään yhteensopimattomien laitteiden ja järjestelmien yhteiseen ohjaamiseen. Tätä ohjausjärjestelmää kutsutaan nimellä oSSG (open Source Service Gateway). Tässä hankkeessa oli tarkoitus laajentaa demoversion toimintaa kattamaan asumisen monitoroinnin tarvitsemia toimintoja (esim. sähkö, kaukolämpö, kaasu, vesi ja sisäilman laatu).

Hankkeeseen osallistuvat tutkimuslaitokset, teollisuus ja oppilaitokset kehittävät uudenlaisen avoimeen lähdekoodiin perustuvan ilmaisen integrointialustan (open Source Service Gateway) oSSG:n mahdollistamaan yhdenmukaisen sähköisen rajapinnan rakennukseen kuin rakennukseen. Hankkeessa oli tavoitteena kehittää integrointialustan luomiin uusiin mahdollisuuksiin pohjautuvia käyttäjälähtöisiä, energiatehokkuutta ja käytettävyyttä parantavia kiinteistön käytön tuote- ja palveluratkaisuja.

AsEMo-hankkeeseen liittyviä raportteja ovat ”Energian tosiaikainen monitorointipalvelu Web-Keruu loppuraportti” ja ”Massapilotointi Kuopion Yliopisto AsEMo-loppuraportti”. Dokumentit löytyvät Posintran sivuilta kohdasta ”Julkaisut”.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Innovaatioputkesta yritystoimintaa – Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen

Innovaatioputkesta yritystoimintaa – Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen -hankkeessa tuettiin lupaavia ympäristömonitoroinnin sekä energia- ja materiaalitehokkuuden ideoita. Näitä kypsytettiin kaupallisiksi tuotteiksi vaikkapa kansainvälisille markkinoille asti. Hanketta toteutettiin vuosina 2008-2011.

Cleantech-liiketoiminnan, ilmastomyönteisen energia-alan ja ympäristöalan globaalit markkinat ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. Suomessa on alan tutkimukseen ja liiketoimintaan liittyvää huippuosaamista ja suomalaisten yritysten osuus maailman markkinoista voisi olla nykyistä suurempi. Suomalaisen ympäristöliiketoiminnan kasvun vahvistamiseksi hankkeessa organisoitiin pitkäaikaiseksi toiminnaksi tähtäävä maakuntien yhteinen innovaatiojärjestelmä, jossa haarukoidaan, testataan ja kaupallistetaan suomalaisia energia- ja materiaalitehokkuuden sekä ympäristömonitoroinnin ympäristöinnovaatioita. Ajatuksena oli löytää julkisella sektorilla piilevät innovaatiot ja viedä niitä eteenpäin kaupallisiksi tuotteiksi.

Hankkeessa edistettiin Cleantech-alan innovaatiojärjestelmää eri vaiheissa, joita ovat innovaatioiden tunnistaminen ja arviointi, tuotekehitys, testaus Living Lab -olosuhteissa ja muissa testausympäristöissä sekä globaali kaupallistaminen. Lisäksi hankkeessa tunnistettiin sekä pyrittiin ratkaisemaan innovaatioiden kaupallistamiseen liittyviä pullonkauloja sekä tiedotettiin innovaatioprosessista eri sidosryhmille.

STOKin tavoitteena oli tukea ympäristöystävällisten sähköisen talotekniikan alan tai sitä käyttävien alojen innovaatioiden globaalia kaupallistamista. STOK osallistui innovaatioaihioiden arviointiin, tuotekehitykseen ja testaukseen laboratorio- ja living lab-olosuhteissa ja pyrki edesauttamaan kehitettäväksi valittuja innovaatioaihiota tulemaan maailmanluokan cleantech-alan innovaatioksi.

Hankkeen koordinaattorina toimi Green Net Finland ry. Hankkeen muut partnerit olivat Culminatum Innovation Oy Ltd, Helsingin yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Ilmatieteen laitos, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, STOK / Posintra Oy, Suomen ympäristökeskus ja Turku Science Park Oy.

Hankkeen loppuraportti löytyy Posintran sivuilta kohdasta ”Loppuraportit”.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Ryhmärakennuttaminen

Hankkeen tavoitteena oli ryhmärakennuttamisen osaamisen kasvattaminen. Tavoitteena oli käynnistää käyttäjälähtöisiä kehityshankkeita, joiden tuloksena syntyisi uusia asumisen malleja. Mallit liittyivät palveluihin, fyysisen ympäristön ratkaisuihin ja rahoitusmalleihin. Hanketta toteutettiin vuosina 2010-2012, ja se oli osa Asumisen osaamisklusterin toimintaa.

Porvoon kaupunki varasi Omenatarhasta, energiatehokkaan Skaftkärrin alueelta kahdeksan omakoti- tai paritalon tontin kotitalouksille, jotka olivat kiinnostuneita energiatehokkaasta rakentamisesta ja asumisesta. Ryhmärakennuttamiskohde jäi kuitenkin hankkeen aikana toteutumatta.

Kehitysyhtiö Posintra Oy aktivoi hankkeen käynnistymistä kokoamalla yhteen asiasta kiinnostuneet kotitaloudet ja ammattilaiset sekä välittämällä valtakunnallisen ryhmärakennuttamisen verkoston tuottamaa tietoa ryhmärakennuttamisen menettelytavoista ja lainsäädännöstä.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Devices and interoperability ecocystem (DIEM)

Tekes-rahoitteinen DIEM -tutkimusprojekti (Devices and Interoperability Ecosystem) kuului ICT SHOK ohjelmaan (SHOK: Strategisen Huippuosaamisen Keskittymä). Projektin tavoitteena oli kehittää tiedonjakamiseen perustuvia älykkäitä sovellusympäristöjä, jotka osaavat yhteispelin. Hanketta toteutettiin vuosina 2008-2010.

Projektiin kuului viisi työpakettia, joista STOK – Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus Porvoossa koordinoi rakennusautomaation työpakettia. Kyseisessä työpaketissa kehitettiin talotekniikan integrointialustaa, joka mahdollistaisi rakennusten kaikkien järjestelmien ohjaamisen yhtenäisellä tavalla. Tämä puolestaan mahdollisti rakennusten energiatehokkaamman ohjauksen sekä ohjelmallisesti että asukkaille tarjottavien käyttöliittymien avulla. Internet-yhteensopivien ratkaisujen käyttö mahdollisti myös etävalvonnan ja -käytön. Samalla periaatteella voidaan myös parantaa vanhusten turvallisen kotona asumisen mahdollisuuksia.